9. huhtikuuta 2010

Eikun reppu selkään ja koulutielle!

7.4.2010
Ensimmäisellä viikollani täällä Makumirassa yritin joka päivä pari kertaa käydä opinto-ohjaajani juttusilla suunnittelemassa tulevia opintojani, mutta mies ei ollut koskaan toimistossaan. Saavuin hankalasti keskellä koeviikkoa ja opinto-ohjaajani oli joka päivä valvomassa kokeita, eikä siksi kyennyt vastaanottamaan ketään. Jouduin siis lähtemään Dariin ilman minkäänlaista tietoa opinnoistani. Loman loppupulolella olinkin aivan kauhuissani, koska mulla ei ollut minkäänlaista lukujärjestystä,vaikka koulu alkaisi jo parin viikon päästä. Helsingissä kurssi-ilmoittautumiset tehdään usein jo parikin kuukautta ennen luentojen alkua. Nukuinkin viimeiset yöt huonosti murehtiessani, että mitä vaihtoajastani oikein tulee, jos kaikki kurssi-ilmoittautumiset ovat jo päättyneet tai ryhmät ovat täynnä! Annan opinnot olivat kuulemma selvät, sillä kaikki hänen kurssinsa jatkuisivat vielä tämän lukukauden. Meillä ei Annan kanssa ole samat opinnot, sillä hän on vasta kandivaiheen opiskelija. Opintorakenne on täällä erilainen kuin Suomessa. Viiden vuoden opiskelun jälkeen olet täällä vasta teologian kandidaatti, mutta silti valmis pastori. Maisteriopinnot ovat jo jatko-opintoja ja mahdollisia vain parhaiten menestyneille opiskelijoille. Minun ja muiden vaihtarien lisäksi maisteriopinnoissa on siis vaan kourallinen opiskelijoita. Tästä syystä Anna ei voinut minua lukujärjestykseni kanssa auttaa.
Koulun oli tarkoitus alkaa torstaina 8. huhtikuuta. Vaadin Annaa, että palaamme kampukselle jo maanantaina 5. päivä, jotta ehtisin edes paria päivää ennen luentojen alkua tietää oman lukujärjestykseni. Tiistaiaamuna kiirehdinkin ensi töikseni opinto-ohjaajan vastaanotolle ja hengästyneenä selitin asiani sekä syyt sille, miksi olin niin kamalan myöhässä suunnittelun kanssa. Opinto-ohjaajani ojensi minulle kirjasen yleisistä opintoasioista sekä kurssilistan. Kiitin, mutta sanoin samalla, että itseasiassa olen lukenut nämä tiedot jo netistä aikaa sitten. Annoinkin hänelle etukäteen laatimani listan kursseista, joihin osallistumisesta olin kiinnostunut. Kysyin niiden tarkkaa aikataulua, jotta ehtisin ennen torstaita tarkastaa, menevätkö valitsemani kurssit päällekkäin, ketkä ovat luennoitsijat, sopivatko tenttiaikataulut yhteen, ja jotta ehtisin pohtia kurssisisältöjä ja niiden työmäärää jne... Sain kuitenkin hyvin rauhallisen vastauksen: ”Aikatauluja ei ole vielä julkistettu.” Menin aivan sekaisin hämmästyksestä. ”Ööh, siis… mutta eikös torstai ole jo opetuksen alkamispäivä? Vai olenko jotenkin sekoittanut päivämäärät?” ”Et et, koulu alkaa torstaina. Luulen, että kurssiaikataulut ovat silloin valmiina”, mies vastasi. ”Luulet?!” ulvahdin. ”Niin, tiedekunnan sihteerin pitäisi saapua huomenna tai toivon ainakin, että hän tulee. Sitten suunnittelemme hänen kanssaan alkavan lukukauden aikataulut ja toivottavasti saamme ne valmiiksi torstaihin mennessä.” … Kiitin kohteliaasti ja poistuin.
Minä olin hädissäni kun minulla ei ollut vielä lukujärjestystä. Mies ei ollut millänsäkään, vaikka kellään täällä ei ole vielä lukujärjestystä. Opetus ja luennot alkavat huomenna. En tiedä mitkä niistä, missä ja milloin.

1 kommentti:

  1. Ainakin tältä osin voisin sopeutua afrikkalaiseen meininkiin. :D Täällä tuntuu useat käytännön asiat turhan jähmeiltä...

    VastaaPoista